sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Huomenna lähtö!

Hui sentään! Näin pitkälle pitikin odotella, että se lähdön tunne oikeasti iski. Huomenna tähän aikaan olenkin aivan eri maisemissa.

Viikonloppu kului valmisteluja tehdessä. Sain vihdoin tehtyä Kelaan väliaikaisen muuttoilmoituksen (joka oli ollut tehtävälistalla ehkä pari viikkoa) ja aloitin pakkaamisen hyvissä ajoin lauantaina. Kankean alun jälkeen pääsin vauhtiin:


Pakaaminen kauhistutti jo ollessaan pelkällä ajatuksen tasolla, sillä jo tavallisille lomamatkoille pakkaaminen on välillä tuottanut suurta vaivaa. Nyt pitikin sitten pakata ihan kaikkea aina perusvaatteista toppatakkiin asti. Hämmennyin myös tajutessani että minun täytyy tosiaan pakata myös useampi yöpuku mukaan... Varmistin isäntäperheeltä, ettei minun tarvitse ottaa omia pyyhkeitä tai lakanoita mukaan, ja kosmetiikassa päätin säästää laukkukiloja. Tiedän että kosmetiikka on Saksassa selkeästi halvempaa kuin Suomessa, joten shampoita ja muita en täältä raahaa mukaani!

Kissani olisi myös halunnut mukaan, mutta kai joudun jättämään se Suomeen...

Sain pakattua lauantaina suurimman osan tavaroista, sekä mietittyä suunnilleen mitä vielä puuttuu. Kaikkea ei mitenkään pysty (tai ainakaan kannata yrittää) pakata yhdessä päivässä, joten päätin jättää loput urakasta sunnuntaille. Illalla vielä pari kaveria tuli käymään, vietimme nachomässäjäisiä ja nauroimme katketaksemme. Illalta kertyi huikeaa kuvamateriaalia, jonka pariin voin koti-ikävän iskiessä palata (ja tajuta että ehkä on parempi olla Saksassa :D).

Juttujen tason voisi tiivistää tähän kuvaan.


Niin, loput paikkailut jäikin siis sunnuntaille, mutta aikalailla ongelmitta, sillä suunnitelma oli jo valmiina. Aiemmin oli tosiaan laukun kilot huolettaneet, mutta kun välipunnituksessa vaaka näytti laukulle painoa 18.4kg, oli yksi huoli poissa. Varaa siis oli reilusti, kun 23kg oli rajoitus!

Piipahdimme päivällä vielä tätini perheen luona kyläilemässä, siitä suoraan vielä mummolassa, ja kotiin palatessa kello näyttikin melkein kymmentä illalla. Pikapaniikkipakkaukset vielä ja ihan viimeiset tavarat kasaan ja nyt vaikuttaisi viimein valmiilta! Laukun kilot eivät ole vieläkään erityinen huolenaihe, mutta sitten ilmenikin toinen ongelma:


...miten ihmeessä saan laukun kiinni?


Se on kuitenkin aamun ongelma, nyt nukkumaan, sillä huomenna ollaankin koko päivä jännän äärellä.

-Sini



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti